Arkistoitu

Lieven Ameel: Koko kaupunki leikkikenttänä: parkour


Sitä esiteltiin Nelosen jatkuu-katkelmissa, siitä on kirjoitettu artikkeleita niin Kirkko ja kaupunki –lehdessä kuin Iltasanomien nettisivuilla, Fazer on kopioinut sitä Panthour-mainoksissaan, ja viimeisessä Bond-elokuvassa jopa agentti 007 harrastaa sitä: parkouria. Mutta mistä se on tullut, ja mitä sen on?

Parkouria Helsingissä. Video: Tung Bui, www.tungbui.com

Parkour on uusi liikuntalaji, joka kehitettiin 1980-luvulla Pariisin esikaupungeissa. Tärkeimmät vaikuttajat sen kehityksessä olivat David Belle (joka esiintyy mm. ranskalaisessa elokuvassa Banlieue 13) ja Sebastien Foucan (tuttu mm. viime Bond –elokuvasta Casino Royale ja Madonnan musiikkivideoista Jump ja Hung Up), jotka ovat edelleen parkourin tunnetuimmat edustajat.

Parkour on siirtymistä suoraan paikasta A paikkaan B, kulkemista mahdollisimman sulavasti esteistä välittämättä, tai jopa esteitä hyödyntämällä. Päästäkseen paikasta toiseen parkouraaja eli traceur käyttää esimerkiksi aitoja, kaiteita, kattoja, parvekkeita ja autoja ponnahduslautoina.

Monien mielestä parkour on ennen kaikkea kaupunkilainen urheilulaji, mutta sitä voi harrastaa missä tahansa: metsässä tai kaupungissa, matkalla kaupasta kotiin tai sisätiloissa parkouria varten rakennetuissa esteradoilla. Yksinkertaisimmillaan se saattaa näyttää nopealta kävelyltä betonikorokkeita pitkin tai hyppäämiseltä kaiteiden yli ja ali, vaativimmillaan se muistuttaa pikemmin akrobatiaa tai hengenvaarallisia stunttitemppuja: pitkiä hyppyjä kymmenien metrien korkeudessa, henkeäsalpaavia loikkauksia katolta katolle.

Parkour ei vaadi tietynlaista pukeutumista, kalliita varusteita tai pääsyä erikoisiin treenitiloihin – kaupunkikatu, parkkipaikka tai metsäpolku tarjoavat kaiken, mitä tarvitaan. Hyvät kengät ovat käytännössä ainoa asia, johon pitää ja kannattaa satsata rahaa, jos haluaa ruveta harrastamaan parkouria. Parkour on myös tasa-arvoinen urheilulaji: naiset tai miehet, vanhemmat tai nuoremmat, kaikki voivat harrastaa parkouria.

Parkourin idea on paitsi kehittää itseään ja löytää itsestään uusia puolia, myös katsoa ympäristöä uusin silmin. Kokeneelle parkouraajalle syntyy uusi tapa katsoa ja arvostaa ympäristöä: esimerkiksi lähiö, joka näytti ennen harmaalta ja tylsältä, saattaa parkouraajan silmissä muuttua kiinnostavaksi ja haasteelliseksi ympäristöksi.

Parkouria harrastetaan ympäri Suomea ja netistä, esimerkiksi Suomen parkour-yhdistyksen sivuilta, löytyy tietoja siitä, miten pääsee alkuun. Alussa kannattaa aloittaa perusasioista, kuten roll- ja drop-liikkeistä, laskeutumisesta ja pudottautumisesta.

Kunnioitus ympäristöä kohtaan on parkourin avainsanoja: ympäristöä ei saa vahingoittaa eikä muita ihmisiä häiritä. Jos parkouraaja on muiden kaupunkilaisten tiellä, hänen tulee väistyä – löytyyhän sopivaa tilaa kuitenkin helposti jostain muualta!

Parkour ei ole sen vaarallisempi kuin muut urheilulajit, kunhan kuuntelee omaa kehoaan ja etenee omassa tahdissaan. Ennen kaikkea parkour on hauska ja helposti lähestyttävä liikuntalaji, joka saattaa avata uusia näkökulmia patsi ympäristöön myös elämään: samalla asenteella, jolla suhtaudutaan kaupungin esteisiin ja rajoituksiin, voidaan myös suhtautua elämässä vastaan tuleviin ongelmiin, suruihin ja huoliin. Kun fyysiset esteet katukuvassa eivät enää vaikuta hankalilta rajoituksilta, vaan mahdollisilta ponnahduslaudoilta, joita voi hyödyntää, myös ongelmat ja huolet voivat muuttua mahdollisuuksiksi päästä eteenpäin.

Linkkejä
SPY – Suomen Parkour ry
Urban freeflow – parkour ohjeita englanniksi
Parkour-video Ilta-Sanomien nettisivulla

Siluetti Artikkelin kirjoittaja Lieven Ameel on jatko-opiskelija Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitoksella.

Kommentoi [4]

miten tehdään roll

— miikka · 2 02 2008 - 15:41 · #

se on semmonen pyörähdys maassa

— Ryuuka · 29 05 2008 - 10:33 · #

melkein kuin kuperkeikka vinoon..

— Lautsi · 16 06 2008 - 17:30 · #

jännää!!!

— Miku · 8 09 2009 - 10:25 · #

Textile ohje