Elävä Itämeri Tiedekulmassa
Maanantaina Tiedekulmassa alkoi kaksi viikkoa kestävä Itämeri-teema. Tiistai-iltapäivällä filosofian tohtori Ilkka Herlin Baltic Sea Action Groupista oli paikalla puhumassa elävästä Itämerestä ja professori Paula Vanninen VERIFINista kertoi kemiallisista aseista, jotka on hylätty Itämeren pohjalle.
Itämeren pohjalla on kaikennäköistä jätettä. Kuva: Armi Hopea.
Itämeren ongelmat havaittiin jo 60-luvulla, jolloin aloitettiin toimet Itämeren pelastamiseksi. Päästöt olivat kuitenkin huipussaan 80-luvulla, ja vasta sen jälkeen niitä on saatu pienennettyä. Nyt päästöt ovatkin samalla tasolla kuin 60-luvulla.
”Itämerta ei voi kukaan pelastaa yksin”, Ilkka Herlin sanoi tietoiskunsa aikana. Itämeren eteen täytyy siis tehdä paljon töitä, eikä sitä saada kuntoon hetkessä.
Paula Vanninen on Helsingin yliopiston Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutin VERIFINin johtaja ja hän työskentelee kemian laitoksella Kumpulan kampuksella, missä hän tutkii muun muassa sedimenttinäytteitä.
Vanninen kertoi Tiedekulmassa, kuinka Itämeren pohjalle jätettiin toisen maailmansodan jälkeen ammuksia ja sotatarvikkeita ja miten niitä tutkitaan nykypäivänä. Bornholmin ja Gotlannin syvänteissä on jopa 50 000 tonnia kemiallisia aseita, jotka on upotettu sinne pääasiassa vuosina 1947–48.
Akvaario, joka kuvaa Itämeren tilannetta. Kuva: Armi Hopea
Aseet kuluvat meren pohjassa ja niistä voi liueta myrkyllisiä aineita veteen. Aseita ja muuta jätettä ei kannata kuitenkaan nostaa ylös, koska nostaminen voisi aiheuttaa enemmän ympäristöhaittoja kuin aseiden pohjaan jättäminen.
Aseiden aiheuttamat ongelmat on huomattu muuallakin kuin tutkijoiden näytteissä, koska esimerkiksi kalastajat ovat polttaneet käsiään nostaessaan sinappikaasuammuksia merestä. Myös Itämeren halki menevää maakaasuputkea rakennettaessa ammukset on täytynyt huomioida.
Itämerestä tutkitaan esimerkiksi sedimenttinäytteitä sekä kaloja ja simpukoita siltä varalta, jos niistä löytyisi biologisia muutoksia. Tietoiskun aikana nousikin esille kysymys, että mitä pitäisi tehdä, jos aineita löydettäisiin myrkyllinen määrä. Vanninen totesi, että asiaa tutkitaan ja että silloin kalastus pitäisi todennäköisesti kieltää.
Tällä ja ensi viikolla Tiedekulmassa Aleksanterinkadulla on luvassa joka päivä erilaisia luentoja. Lisäksi koko kahden viikon ajan on esillä valokuvia veneilevästä Helsingistä, Kontti-galleriassa näkyy välähdyksiä näyttelystä Näkin kengissä sekä Helthinki-tilassa alakerrassa on Lasten Itämeri & taidenurkka.
Katso koko Tiedekulman Itämeri-aiheinen ohjelma täältä.
Katso Paula Vannisen esiintyminen YLEN Aamutv:ssä YLE Areenasta.
Armi Hopea opiskelee kolmatta vuotta kemian ja matematiikan opettajaksi Helsingin yliopistossa. Hän pitää liikkumisesta, joten vapaa-ajallaan harrastaa muun muassa cheerleadingiä, boulderointia ja lenkkeilyä.