Arkistoitu

Hämähäkin ihmeseitti


Hämähäkit ovat hyödyllisiä eläimiä, joiden tuottama seitti on äärimmäisen vahvaa ja joustavaa kuitua. Seitin ylivertaiset ominaisuudet tekevät siitä houkuttelevan materiaalin mm. teknologisille sovelluksille. Miltä näyttää synteettisestä seitistä valmistettu kimono?

Kuva: Maija Pollari

Hämähäkit ovat ensimmäisiä selkärangattomia, jotka sopeutuivat maaelämään. Ne ovat liikkuneet maalla jo 350 miljoonaa vuotta sitten.

Monet pelkäävät hämähäkkejä ja pitävät niitä vastenmielisinä. Kuitenkin hämähäkki on monin tavoin hyödyllinen pieni peto. Niillä on tärkeä tehtävä säädellä hyönteiskantoja. Hämähäkinseitti on luonnon vahvinta kuitua, todellista ihmeainetta.

Hämähäkkimies-elokuva esimerkiksi yllättävästi aliarvioi seitin vahvuuden. Huomattavasti ohuempi köysi riittäisi todellisuudessa kannattelemaan ihmistä. Jos esimerkiksi hämähäkinseitistä saisi kudottua kaksi senttiä paksun köyden, sillä voisi vetää jumbojettiä.

Seitti on paitsi huomattavasti vahvempaa kuin saman paksuinen teräslanka, myös kaksi kertaa joustavampaa kuin nylonkuitu. Seittilanka voi venyä yli 30 prosenttia pituudestaan katkeamatta ja se on sitkeää kuin kumi. Tämä vahvuus koskee yleensä kuitenkin vain verkon tukilankoja, kaikki seitin osat eivät ole yhtä vahvoja. Hämähäkki pystyy tuottamaan jopa seitsemää eri seittityyppiä. Esimerkiksi se osa verkosta, jolla hämähäkki saalistaa, ei ole yhtä vahvaa, mutta sekin voi venyä jopa nelinkertaiseksi alkuperäiseen pituuteensa nähden.

Vahvimmat seitit kutoo darwininhämähäkki, joka kuuluu ristihämähäkkeihin ja elää Madagaskarissa. Seitin tukilangat ovat jopa kymmenen kertaa vahvempia kuin kevlari, jota käytetään luotiliiveissä. Se on ainakin kaksi kertaa vahvempaa ja joustavampaa kuin muiden hämähäkkien seitit.

Kuva: Maija Pollari

Seitistä sovelluksia ja taidetta

Japanissa materiaalikemisti Shigeyoshi Osaki punoi seittilangasta viulunkielet. Osaki on tutkinut seittiä kymmeniä vuosia ja kertoi että kielet soivat hyvin ja niistä lähtee teräs – ja nailonkieliin verrattuna uniikki ääni.

Hollannissa seittitutkijat osallistuivat taideprojektiin, jossa yritettiin tehdä luodinkestävää ihoa. Edes pienoiskiväärin luoti ei läpäissyt hämähäkinseitillä päällystettyä ihonäytettä. Taideprojekti toi hyvin esille seitin mahdollisuudet. Myös lääketiede on seitistä kiinnostunut. Seitistä on jo tehty esimerkiksi kirurgisia ompeleita ja materiaalia on kehitetty synteettisen hermokudoksen rakentamiseen.

Kiinalaistutkijat ovat osoittaneet myös että seitti on kupariakin parempi lämmönjohde, mikä on poikkeuksellista koska kyseessä on orgaaninen materiaali.

Daily Mail uutisoi viime vuonna Japanilaisesta yrityksestä nimeltä Spiber, joka on onnistunut luomaan hämähäkinseittiä vastaavaa materiaalia synteettisesti. Tämä materiaali sopii myös massatuotantoon, joka onkin yrityksen kotisivujen mukaan tarkoitus käynnistää vuonna 2015. (Hämähäkinseittiä ei voi massatuottaa hämähäkkien avulla, koska hämähäkit hyvin reviiritietoisina tappaisivat ja söisivät toisensa.)

Spiber esitteli viime vuonna Daily Mailin haastattelun yhteydessä synteettisestä hämähäkinseitistä kudotun kimonon. Kimonoa voi käydä katsomassa täällä.

Hämähäkit käyttävät seittiä saalistuksen lisäksi turvapaikkanaan ja muniensa suojelemiseen. Seitin avulla ja käyttäen tuulta hyödykseen hämähäkki pystyy myös lentämään ilman siipiä. Kaikki hämähäkit eivät kudo verkkoa, mutta kaikki tekevät silti seittiä. Eri lajit kutovat hyvin erilaisia verkkoja. Verkot eivät ole hämähäkkien käytössä kovin pitkäikäisiä. Kosteus turmelee melko nopeasti niiden tahmeuden, joka on niiden tärkein ominaisuus saalistuksessa. Monet hämähäkit kutovatkin uuden verkon joka päivä. Monet hämähäkit syövät vanhan verkkonsa, koska se saa siitä runsaasti välttämättömia aminohappoja uuden verkon tekemiseen.

Jutun lähteinä on käytetty tiede.fi- ja yle.fi -sivustoja.

Rimma Erkko Rimma Erkko on 23-vuotias freelancer kirjoittaja. Häntä kiehtoo historia, luonto ja eläinten älykkyys. Rimma pitää lukemisesta ja taivaanrannan maalaamisesta.