Arkistoitu

Atomiteorian tarina - osa 1. Atomismi antiikin Kreikassa


Mistä ajatus atomista aineen perusosasina syntyi ja millaisten vaiheiden kautta se kehittyi nykyiseen muotoonsa? Aloitamme näihin kysymyksiin vastaavan juttusarjan kirjoituksella antiikin Kreikan atomismista.

Kuva: “Ajatus atomista.” Tehnyt Pekka Isometsä

Koko olemassaolonsa ajan on ihmistä vaivannut kysymys siitä, mitä aine oikeastaan on.

Kysymys aineen perimmäisestä olemuksesta kiinnosti lukuisten muiden kysymysten tapaan myös antiikin filosofeja ja he kehittelivät aiheen tiimoilta useita enemmän tai vähemmän menestyneitä teorioita. Näistä teorioista voidaan jälkeenpäin todeta lähimmäksi nykytietämystä päässeen atomismin.


Aine koostuu jakamattomista atomeista

Leukippos ja tämän oppilas Demokritos vastasivat kysymykseen aineen todellisesta luonteesta esittämällä n. 450 eKr. ajatuksensa atomeista. Tässä ajatuksessa kaikki olevainen koostui pohjimmiltaan ”jakamattomista” pienistä materian rakennepalikoista.

Demokritoksen mukaan: ”kaikki oleva on seurausta tyhjiössä liikkuvien eri kokoisten ja muotoisten mutta jakamattomien, itsessään ikuisten ja muuttumattomien perusosasten eli atomien liikkeestä, yhdistymisestä ja yhdistelmien hajoamisesta.”

Atomeja oli maailmankaikkeudessa vakiomäärä ja ne olivat tyhjyyden lisäksi ainoa olemassaolon perusta.


Jäi suositumpien teorioiden jalkoihin.

Valitettavasti Leukippoksen ja Demokritoksen kirjoitelmista ei ole säilynyt paljon, koska uusi ajatus atomista ei saanut välitöntä kannatusta. Esimerkiksi Platonilla, joka oli aikansa johtavia ajattelijoita, oli torjuva asenne. Tämän kerrotaan pitäneen atomistien oppeja niin vaarallisina, että toivoi heidän teostensa tulevan hävitetyksi.

Atomiteoria jäikin Platonin ja myöhemmin Aristoteleen suosiman neljän alkuaineen – tulen, ilman, veden ja maan – jalkoihin. Atomismi nousi uudelleen ihmisten tietoisuuteen vasta 1600-luvulla empiirisen luonnontieteen vanavedessä.

Atomiteoria -sarjan uusin osa julkaistaan Luovassa joka kuun 2. tiistai aina kesään asti.

Sarjan idea sekä teksti pohjautuu Iivari Ylisen atomiteoriaa käsittelevään tekstiin, joka kirjoitettiin osana Helsingin yliopiston Kemian opettajankoulutusyksikön järjestämää Media ja monilukutaito tiede- ja teknologiakasvatuksessa -kurssia keväällä 2015

Artikkelin kirjoittaja Pekka Isometsä opiskelee kemian aineenopettajaksi kemian opettajankoulutusyksikössä Helsingin yliopistolla. Vapaa-aikaansa hän viettää amatööritaiteilijana ja kulttuurisnobina.

Kommentoi

Textile ohje