Arkistoitu

Opiskelija, mitä opit tänään?


Yliopistomaailmassa poukkoillaan luennoilta toiselle, luetaan tenttikirjoja, tutkitaan ja tehdään ryhmätöitä, mutta mitä opiskelijalla jää tavallisesta päivästä tiedekampuksella käteen?

Opiskelua Kumpulan kampuksella.

Keväällä 2015 pysäytimme matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan opiskelijoita Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksella ja kysyimme mitä he olivat kyseisenä päivänä oppineet.

Joose, maantiede, 2. vuosikurssi

“Opin, että lentokoneesta kuvatuista laserkeila-aineistoista lasketuilla indekseillä voidaan ennustaa kasvillisuuden, esimerkiksi metsien biomassaa. Eli siis laserkeila-aineistoista saadaan ikään kuin 3D -malli metsästä.

Sitä analysoimalla voidaan selvittää metsän biomassan määrä pinta-ala yksikköä kohti ja edelleen tästä laskea tälle alueelle sitoutuneen hiilen määrä. Kun hiilen määrä tiedetään, voidaan edelleen ennustaa muun muassa metsän kaatamisesta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen määrää.”

Laserkeilauksella tarkoitetaan maaston muotojen mittaamismenetelmää, jossa lentokoneessa oleva mittalaite lähettää alas maahan laserpulsseja ja muodostaa niiden avulla kohteesta kolmiulotteisen mallin.


Matkalla Kumpulan kampukselle.

Inka, käsityötiede, ympäristöalan monitieteinen sivuaine sekä kemia toisena opetettavana aineena, 3. vuosikurssi

Inka kävi kurssilla, jonka nimi on Tutkimuksellinen kemian opetus 1.

“Kurssikerralla keskusteltiin myyteistä ja niihin liittyvistä tutkimuksista. Opin, että myyttien testaaminen on mahdollista oppilaslähtöisesti ja helposti kaikilla luokka-asteilla!

Myyttejä testaamalla ei tule oikeita tai vääriä lopputuloksia, eikä mikään koe voi epäonnistua jotakin asiaa tutkittaessa. Muna esimerkiksi keitettäessä menee rikki tai pysyy ehjänä, mutta molemmat lopputulokset ovat tärkeitä.

Lisäksi kerralla vaihdettiin ajatuksia kurssin ensimmäisen osion hyvistä ja huonoista puolista. Joten kaipa voisin myös todeta oppineeni, että palautetta on tärkeää kerätä siinä vaiheessa, kun opiskelijoilla on asiat tuoreessa muistissa.”

Danmei, matematiikka ja tilastotiede, 4.vuosikurssi

Danmei osallistui kurssille nimeltä Advanced macroeconomic theories.

“Opin uuden termin: Crosscountry income differences. Sillä tarkoitetaan taloudellista epätasa-arvoa, jossa varallisuus ja resurssit jakautuvat epätasaisesti joko samassa tai eri valtioissa asuvien henkilöiden välillä. Luennolla professori mainitsi myös useita syitä tuloeroille sekä kertoi ilmiön seurauksista.”

Artikkelin ovat kirjoittaneet Helsingin yliopistossa opettajiksi opiskelevat Amanda Fan, Heli Virtanen ja Kaisla Sanaslahti osana Helsingin yliopiston Kemian opettajankoulutusyksikön järjestämää Media ja monilukutaito tiede- ja teknologiakasvatuksessa -kurssia


Kommentoi

Textile ohje