Arkistoitu

Iltavirkkujen terveys vaarassa?


Joka kahdeksas suomalainen on iltavirkku. FINRISKI -tutkimusten mukaan iltavirkuille kasaantuu aamuvirkkuja enemmän terveysriskejä. Millaisia? ja mikä tärkeintä oletko sinä iltavirkku?

Ihmisen vireys ja elintoiminnot noudattavat vuorokausirytmiä. Toiset meistä ovat virkeitä aamulla, kun taas toisilla on tapana valvoa myöhään. Tuoreen tutkimuksen mukaan iltavirkut kuolevat keskimäärin muita nuorempina iltavalvomiseen liittyvien terveysriskien takia.

Synnynnäinen rytmi eli kronotyyppi sekä ympäristö ja vuodenajat vaikuttavat yöunien ajoittumiseen. Esimerkiksi valoisat kesäyöt saattavat lisätä iltamyöhään kukkumista, kun taas kaamosaikana saattaisi tehdä mieli vain nukkua.

Tämän päivän yhteiskunta vaikuttaa myös paljon unirytmiin. Aikaiset työ- ja kouluaamut ohjaavat meitä heräämään aikaisemmin, jolloin synnynnäisen rytmin noudattaminen on hankalaa ja myöhään valvovien yöunet jäävät lyhyiksi.

FINRISKI on laaja väestötutkimus kroonisten, ei-tarttuvien tautien riskitekijöistä. Illanvirkkujen terveysvaaroja on kartoitettu vuosien 2007 ja 2012 tutkimuksilla. Riskialttius sairastua diabetekseen ja astmaan on korkeampi iltavirkuilla. He saattavat myös kärsiä masennuksesta sekä selkäkivuista aamuvirkkuja herkemmin.

Mistä terveysriskien kasaantuminen illanvirkuille johtuu?

Suurin vaikuttava asia on lyhyiden yöunien aiheuttama univaje. Univaje ja varsinkin syvän unen puute aiheuttaa stressiä, päänsärkyä ja muutenkin kuormittaa koko elimistöä. Luultavasti häiriintynyt unirytmi vaikuttaa kehon puolustusjärjestelmään ja hormonien toimintaan.

“Univaje voi selittää osan terveysriskien kasaantumisesta, mutta luultavammin syy löytyy sisäisen kellon sekoamisesta”, sanoo evoluutiobiologi Ilona Merikanto.

Illanvirkkujen vuorokausirytmi saattaa venähtää pidemmäksi kuin 24 tuntia ja he joutuvat koko ajan kirimään, jotta pysyvät ulkoisen kellon tahdissa. Tämäkin rasittaa koko kehoa, mutta syytä siihen ei vielä tiedetä, sanoo Merikanto.

Iltaihmisille yleistä on muunmuassa epäterveellinen ruokavalio, vähäinen liikunta, runsas ruutuaika, painajaiset ja unettomuus. Nämä lisäävät terveysriskejä ja johtavat osaltaan siihen, että iltavirkut myös kuolevat muita nuorempina.

Iltamyöhään valvomisesta on myös hyötyä

Daily Mail uutisoi tutkimuksesta, jossa tutkimuksen kohteena oli tuhat teiniä. Tutkimuksessa todettiin, että pitkään valvovilla nuorilla on sellaista älyä, jota tarvitaan korkeapalkkaisissa töissä.

Koulussa he eivät kuitenkaan välttämättä saa kokeista parempia arvosanoja. Tämä johtuu siitä, että kokeet pidetään keskellä päivää, jolloin illanvirkut eivät aina ole pirteimmillään.

Kyseisen tutkimuksen mukaan iltavirkut ovat siis keskimääräisesti älykkäämpiä ja varakkaampia, kuin aamulla aikaisin heräävät aamuvirkut.

Voit selvittää, oletko iltavirkku Helsingin sanomien testillä

Artikkelin kirjoittajat Laura ja Pipsa viettivät Luovassa kevään 2016 tetharjoittelunsa


Kommentoi

Textile ohje