Arkistoitu

Kaikkea on maistettava asenne joutaa romukoppaan


Elintarviketeknologian laitoksella makumieltymysprofessori Hely Tuorila kumoaa ruokakulttuurikasvatuksen myyttejä. Esimerkiksi maistamaan pakottaminen ei vähennä ruokaan kohdistuvaa uutuudenpelkoa, vaan voi jopa lisätä sitä.

Tämä kaveria ei vaivaa ainakaan vielä uutuudenpelko. Kuva: Hendricks NY, Flicr.com (Creative Commons)

Se on sukuvika, kun kakku ei maistu

Tuorilan mukaan maistaminen ja mieltymykset ovat osin opittuja ja osin geenien säätelemiä. Perinnölisten tekijöiden ja ympäristön vaikutusta on tutkittu esimerkiksi tutkimalla kaksosia sekä taustoiltaan erilaisia koululaisia.

Tutkimuksessa on selvinnyt, että esimerkiksi mieltymys makeaan ja vastenmielisyys karvaaseen makuun ovat jossain määrin perinnöllisiä. Ne jotka pitävät makeasta ovat myös tutkimusten mukaan usein taipumusta emotionaaliseen syömiseen eli syömiseen stressitilanteissa ja suruun. Tämän varmasti allekirjoittavat monet meistä, joille herkut maistuvat. Mieltymys suolaisen makuun ei puolestaan vaikuta periytyvän lainkaan.

Suuri osa mausta on hajuja. Tämän huomaa esimerkiksi nuhaisena syödessä, jolloin ruoka ei maistu lähes miltään. Hajumieltymysten tutkimus on vasta alussa, mutta vaikuttaa, että hajumieltymyksiä ei peritä vaan ne opitaan.


Eksoottiset hedelmät ovat usein herkullisia ja niiden lulisi tekevän kauppansa herkkusuille, mutta moni vierastaa uusien hedelmien maistamista. Kuva: folic, Flicr.com (Creative Commons)

Rohkea rokan syö, kaino ei saa kaaliakaan

Ruokia kohtaan tunnetun uutuudenpelon tausta on myös osin biologinen. Ominaisuus on tyypillinen kaikkiruokaisille eläimillä, joilla vastahakoisuus kokeilla ja syödä itselle outoja ruokia on suojannut uhkarohkeilta kokeiluilta. Modernin ihmisen elämässä, jossa tarjottu ruoka on yleensä varsin vaaratonta, ominaisuus lähinnä vain rajoittaa ruokavaliota. Hely Tuorilan tutkimusaineiston mukaan nuorten ja lasten uutuudenpelko kohdistuu erityisesti kasviksiin ja hedelmiin, kalaruokiin, juustoihin ja etnisiin ruokiin.

Kaikki meistä ovat varmasti joskus erehtyneet juomaan esimerkiksi piimää maitona ja pelästyneet maun outoutta odotuksiin nähden, vaikka piimästä pitäisimmekin. Odotukset ohjaavatkin vahvasti sitä, miten miellyttävänä ruoka maistetaan. Ruokien miellyttävyysarvioita tehtäessä lapset, jotka eivät halunneet maistaa ruokia, mutta koetilanteen paineessa maistoivat ruokaa, kokivat ruoan maun huomattavasti vähemmän miellyttävänä kuin ruokaa vapaaehtoisesti maistaneet.

Tuorilan mukaan “kaikkea on ainakin maistettava” -asenne joutaisikin romukoppaan. Uutuudenpelosta pääsee parhaiten eroon, kun uusiin ruokiin saa tutustua omaehtoisesti. Parhaiten tämä onnistuu tarjoamalla uusia ruokia tuttujen ruokien seurassa, jolloin kynnys maistamiseen on pieni. Tuorila kannustaakin poimimaan kauppakassiin rohkeasti eksoottisempiakin aineksia, eikä vain tytymään muutamaan tuttuun ruokalajiin. Tutkimusten mukaan vanhempien ja ystävien esimerkki vaikuttaa merkittävästi haluun kokeilla uutta.

Veli-Matti Vesterinen Veli-Matti Vesterinen tutkii tiedeopetusta ja filosofiaa. Veli-Matti pitää pyöräilystä, musiikista ja ilmaisista tapahtumista.


Kommentoi

Textile ohje