Arkistoitu

Valmistaudu energiaseminaariin: Keitä ovat Tapio, Harry, Peter ja Anneli?


Luma ja teknologiaseminaari: Energia – maailmankaikkeudesta polttokennoihin on yksi valtakunnallisen teemaviikon päätapahtumista. Seminaarissa on puhetta energiasta laajalla skaalalla: esitelmien näkökulmina ovat niin tähtitiede, tieteen historia, biologia, kemia, teknillinen fysiikka kuin nanoteknologia ja uudet energiateknologiatkin. Jos et pääse paikalle, voit katsoa seminaarin 12.11.2009 kello 15.00-18.00 suorana verkkolähetyksenä. Seuraavassa esiintyjien esittelyt!

Colors of the Cosmos. Kuva: orvaratli, flickr.com (Creative Commons).

Kosmosta kaaoksesta – energia maailmakaikkeutta rakentamassa

Seminaarin aloittaa professori Tapio Markkanen Helsingin yliopiston tähtitieteen laitokselta. Hänen aiheenaan on Kosmosta kaaoksesta – energia maailmakaikkeutta rakentamassa.

- Olen tähtitieteilijä, joka on tutkinut Linnunradan rakennetta ja tähtien syntyä. Lisäksi olen kiinnostustunut tieteen historiasta ja tiedevalistuksesta. Olen osallistunut muun muassa tiedekeskus Heurekan perustamiseen ja toiminut matemaattis-luonnontieteellisen perussivistyskomitean pääsihteerinä. Lue lisää Tapio Markkasesta.

Esityksessä esitellään katsaus energiasta maailmankaikkeudessa ja vastataan kysymyksiin, miksi halutaan havaita maailmankaikkeutta kaikilla taajuusalueilla, millaisista prosesseista mikin sätely lähtee, miten enrgian tuotto luo järjestystä, alkuun heliumia, mutta jatkossa mutkikkaampia rakenteita, jopa DNA:ta. Lopuksi käsitellään aihetta pimeä massa ja energian sekä tuodaan esille kysymyksiä tutkimukselle.

Kuva: Matti Martikainen

Elämä ja energia

Toisena esiintyjänä kuulemme dosentti Harry Lehtoa Tuorlan observatiosta Turun yliopistosta. Aiheena on Elämä ja energia.

- Olen ammatiltani tähtitieteilijä, mutta syvällä sydämessäni virtaa myös vankasti biologin verta. Tuoreena ylioppilaana oli vaikea päättää kumman sen aikaisista harrastuksistani valitsen ammatikseni, biologian vai tähtitieteen. Nimenomaan matemaattisin puoli molemmissa tieteissä kiinnosti. Päädyin tähtitieteilijäksi ja harrastuksekseni jätin biologian.

Olen sittemmin onnistunut yhdistämään nämä useilla rintamilla muun muassa astrobiologian opettajana ja tutkijana sekä signaalien ja äänten analysoinnissa, joka on matemaattisesti hyvin samankaltaista kuin tähtien ja galaksien kirkkauksien vaihteluiden analysointi. Tieteellisiin tutkimusaiheisiini kuuluvat mustat aukot, magneettiset kaksoistähdet, Marsin ja Titanin elämä sekä vieraiden planettakuntien planeetat. Tiede on kivaa kun sita voi tehdä missä vaan ja milloin vaan.

Suklaa on hyvää. Miksi? Koska se sisältää energiaa. Tarvitsemme energiaa elääksemme. Mistä energia ruokaan tulee ja mihin me sitä käytämme? Entä mistä muut eliöt kuten kasvit, yksisoluiset bakteerit ja arkit saavat energiaa käyttöönsä? Mistä Maan ensimmäiset eliöt lähes 4 000 miljoonaa vuotta sitten keräsivät energiaa rakentaakseen itsensä? Minkälainen energia voi olla hengenvaaraksi? Onko Marsissa, Europassa ja Titanissa sopivaa energiaa elämän käyttöön? Voiko niissä olla elämää? Esityksessäni pohdiskelemme vastauksia näihin kysymyksiin.

Kuva: Aarni Lehto

Aurinkoenergia lähestyy läpimurtoa

Professori Peter Lund Teknillisestä korkeakoulusta kertoo aiheesta Aurinkoenergia lähestyy läpimurtoa.

- Työskentelen Teknillisessä korkeakoulussa teknillisen fysiikan professorina. Tutkin ja opetan globaaleja energiakysymyksiä ja tulevaisuuden energiaratkaisuja, muun muassa aurinko- ja polttokennoja.

Suurin kiinnostukseni kohde on miten maapallon energiakysymykset voitaisiin ratkaista kestävällä pohjalla. Uskon, että tieteellä ja innovaatioilla on vielä paljon tarjottavanaan näihin haasteisiin. Ehkäpä ratkaisut löytyvät nanoteknologian liittämisestä energialaitteisiin, jota minun tutkimusryhmässäni myös tutkitaan. Hyvän luonnotieteen osaamisen lisäksi näissä töissä tarvitaan paljon poikkitieteellistä ymmärrystä.

Aurinkoenergian energiapotentiaali on valtava ja ylittää kymmentuhatkertaisesti maapallon energian tarpeen, mutta käytännössä aurinkoenergia ei yllä vielä edes prosentin osuuteen.Aurinkoenergialla voidaan tuottaa polttoaineita, lämpöä ja sähköä. Alan markkinat kasvavat nopeasti ja hinnat putoavat. Edessä saattaa olla todellinen läpimurto.

Hurjimmissa visioissa aurinkoenergiaa tuotettaisiin Välimeren alueella koko Euroopan tarpeisiin superverkon kautta. Monessa energiaskenaariossa aurinkoenergialla tuotetaan kymmeniä prosentteja energiasta vuonna 2050. Tieteen ja teknologian mahdollisuudet ovat tällä alalla merkittävät. Esimerkisi uudet materiaalit ja nanoteknologia aurinkokennoissa voivat merkitä todellista energiavallankumousta.

Polttokennoilla puhdasta energiaa – mitä, missä, milloin?

Seminaarin päättää projektikoordinaattori Anneli Ojapalo Spinverse Oy:stä , Espoosta aiheenaan Polttokennoilla puhdasta energiaa – mitä, missä, milloin?

- Olen johtavana konsulttina Spinversessä. Spinverse Oy on varhaisen vaiheen teknologioiden kaupallistamiseen erikoistunut konsulttitoimisto erikoisalanaan nanoteknologia ja uudet energiateknologiat.

Johdan liiketoimintayksikköä Programme Coordination, jossa hallinnoimme ja koordinoimme suuria julkisia teknologiaohjelmia kuten Tekesin FinNano, Toiminnalliset materiaalit ja Polttokennot sekä Suomen huippuosaamiskeskus Fimeccin ohjelmaa Demanding Applications. Itse koordinoin Polttokennoja, mutta olen ohjaavassa asiantuntijaroolissa mukana muissakin.

Tällä hetkellä olen innostunut viemään eteenpäin suomalaista polttokenno-osaamista niin, että tulokset näkyvät viiden – kymmenen vuoden kuluttua kansainvälisenä liiketoimintana. Suomalainen osaaminen on ihan huippua!

Luonnontieteistä ja teknologiakehityksestä olen löytänyt yhä uudelleen inspiraatiota, mutta hienointa minusta on ollut näiden uusien asioiden vieminen eteenpäin oikeiksi tuotteiksi ja liiketoiminnaksi. Pitkäjänteisyyttäkin vaaditaan. Joskus jonkun asian edistäminen on vienyt vuosia, joskus vuosikymmeniä, mutta monet asiat ovat toteutuneet. Laajan kansainvälisen verkoston rakentaminen on auttanut monessa asiassa.

Esityksessä käsitellään lyhyesti polttokennojen periaate ja tyypilliset polttoaineet; yleisimmät polttokennotyypit käyttökohteittain; miksi polttokenno? – hyödyt ja haasteet; milloin näitä on markkinoilla. Kiinnostavia esimerkkejä löytyy runsaasti.

Veera Kallunki tutkii luonnontieteiden historiaa ja oppimista.


Kommentoi [1]

luulenpa että sikainfluenssalle ei vaan voi mitään kaikki rokotteen saanneet saattavat hyvällä onnella välttyä siltä

— akseli · 11 11 2009 - 12:39 · #

Textile ohje